Koti on hiljainen, mieli aavistuksen haikea, mutta sydän on täynnä kiitollisuutta. Tää Joulu on ollut yksi parhaista. Mulla on perhe, joka täyttää mun sydämen rakkaudella. Sain viettää monta ihanaa päivää yhdessä - touhuten, syöden, rupatellen, nauraen ja lautapelejä pelaten - olo on onnellinen.
Aattoiltana kuultiin monta hienoa runoa, kun oltiin arvottu, kenelle kukakin ostaa paketin ja mukana tuli olla runo, joka vihjailee paketin sisällöstä. Yhdessä runossa oli maininta "ahvenanmaalaisesta suolahoidosta" ja kun paketti aukesi, niin lahjansaajan itkunsekaisesta naurusta ei meinannut tulla loppua, kun paketista ilmestyi "taffel sipsi" pussi :):).
Joulunaika on mulle rakasta aikaa - antamista, jakamista, muistamista, hiljentymistä, sisäänpäin kääntymistä, yhdessäoloa, konsertteja, kukkia, kauneutta, leipomista, lukemista, kodin koristelua, jouluruokia, lautapelejä, tuoksuja, pimeyttä ja valoa.
Marraskuussa alkaa jouluradion kuuntelu, punaiset verhot vaihtuvat ikkunoihin, lyhdyt, tähdet ja valosarjat tuovat tunnelmaa niin ulos kuin sisällekin. Mehiläisvahakynttilät valmistuvat itselle ja paketteihin ja tontut saapuvat viimeistään pikkujouluna. Keittiössä viihdyn enemmän, kun koko muuna vuotena yhteensä :).
Tunteet on pinnassa. Silmäkulma kostuu herkästi. Rinnassa roihuaa riemu ja rakkaus ja ajoittain raastava raskaus. Ja just siks joulu on niin ihanaa aikaa <3.
Nuutin päivänä meidän kodista "riisutaan joulu", mutta toivon joulun jäävän mun sydämeen asumaan.
"Jos jouluilon jälkeen vielä iloita voi
Ei parempaa lahjaa nyt toivoa vois"
Kameralla ei tullut tänä jouluna otettua kuvia, mutta ehkä meidän ikkunalaudalla pussaava joulupukki ja muori, hilpeät hiiret ja vähän yksinäisen oloinen tonttutyttö kertoo monenkirjavista tunteista mun sisällä <3.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti